keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Saubona!


Jos nyt olisi aika ensimmäisen postauksen! Pahoittelut sen pihtauksesta. Niin vaan kummasti vie Etelä-Afrikka mennessään, että ei blogin päivittäminen käy edes mielessä. Mikko on onneksi teitä hyvin pitäny ajantasalla missä mennään. 

Viisi viikkoa takana. Fiilikset edelleen mainiot! Mahtavia tyyppejä, välittämistä, huonoa huumoria, siistejä paikkoja, tarinoita, musiikkia, tanssia! Koti-ikävää EI! Uusi viisitoista henkinen perheeni on pitänyt siitä huolen, että kotiin ei ehditä kaipaamaan. Asun Rainbow nimisessä talossa joka on tarkoitettu ainoastaan tytöille. Huoneeni jaan saksalaisen vapaaehtoistyöntekijän kanssa. Yksinäisyys ei siis vaivaa! :)

Maailman kuva/käsitys ei reissun aikana ole muuttunut. Kurjuutta on nähty, mutta olen kuitenkin aina tiedostanut sen olemassa olon, joten mitään uutta ei siltä saralta. Mitään uutta työelämään EI! Oppinut itsestä? KYLLÄ! Niin kliseetä kun se onkin todeta äänen, että kuinka sitä tulee pidettyä niin monia asioita tavallisina ja "vaan" arkeen kuuluvana on täällä sitä oppinut katsomaan hieman eri kantilta. Esimerkiksi ulkona yksin liikkuminen, mahdotonta! Aina jonkun kanssa, puhelin rintaliiveissä, kolikot hiertää toisessa tississä ja ajatus päässä kuinka käyttäytyä kuin paikallinen, ettei näytä helpolta kohteelta. Vaalea tukka ja ihonväri ei sitä juurikaan paljasta! Ja se kuinka sitä onkaan riippuvainen niin monesta asiasta tai kuinka se oma arki onkaan niin helppoa ja kivaa vaikka sitä ei siksi aina mielläkkään. 

Nii ja oli mulla asiaaki! Me lähdetään Cape Towniin sunnuntaina kahdeksaksi päiväksi. Varmaan kurja reissu tulossa! :) Lupaan aktivoitua blogin suhteen. Nytki tuli vähä sutaastua, ku pitää mennä! 



Piis&Lööv: Jenna

Oheessa kuvia mun uudesta arjesta! 

Leivoin suklaakaakkenin synttärikemuihin, niinku kunnon täti-ihmisen kuuluukin!
Vapaa-aika keskus

Meidän luokka

Ja kyllä täällä rennostikki otetaan! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti