perjantai 9. toukokuuta 2014

Bäk in bisnes !


Kaksi sanaa Cape ja Town! Loistava! Kymmenen päivää lonkkaa ja vähä vähemmän lonkkaa. Oli kiinalaista hierontaa, turkkilaista kylpylää, Etelä-Afrikan ensimmäistä elokuvateatteria, shoppailua,pöytävuorta, hiekkalautailua, rannalla kenailua, ripulia, ruokaa ja juomaa. Hullun eurooppalainen kaupunkihan tuon. Ei mieltänyt millään Etelä-Afrikaksi. Sen sanon että kymmenen päivää ei riitä tuon suuren kaupungin kiertämiseen/tutustumiseen. Kyllä sielä useampi viikko menis! Mä peukutan!! 

Ja paluu arkeen! Viettäessäni viimeisiä tunteja Cape Townissa ajattelin, että en halua tulla takaisin. Lomailu oli niin kivaa ja se kun sai kulkea vapaasti ja tehdä mitä huvittaa. Ei ollut riippuvainen kenestäkään. Niin se mieli kummasti muuttui kun avasi "oman" talon oven ja näki kaikki tytöt istuvan olohuoneen lattialla, mistä he hyppäsivät kaulaani ja hurja kälätys ja kuulumisien kyselyt alkoivat. No olihan niitä ollut ikävä ja oli kiva palata kotiin! Cape Townikaan ei enää kummitellut mielessä tämän lämpimän vastaanoton jälkeen. Kummallista miten he ovat ottaneet minut omakseen näinkin lyhyessä ajassa. Luulisi, että tytöt kyllästyvät vapaaehtoistyöntekijöiden vaihtelevuuteen ja täten eivät jaksaisi enää tutustua uusiin tyyppeihin, passivoituvat! Niin mulle ainakin kävisi. Miksi nähdä vaivaa ja tutustua, kun tyyppi on vain käymässä?
Tämä ajattelutapa aiheuttaa minulle välillä harmaita hiuksia. Varsinkin pienten lasten kohdalla. Tuntuu välillä väärältä kun lapset ottavat niin vahvasti osaksi elämää ja turvautuvat/tukeutuvat sinuun ja ajatus itsellä siitä että olen vain käymässä, enkä ole pysyvä heidän elämässään. Onko oikein antaa heidän luoda tunnesidettä itseeni ja onko oikein itseä kohtaan toimia samoin? Hankalia juttuja! 
  

Piis änd Lööv: Jenna


keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Saubona!


Jos nyt olisi aika ensimmäisen postauksen! Pahoittelut sen pihtauksesta. Niin vaan kummasti vie Etelä-Afrikka mennessään, että ei blogin päivittäminen käy edes mielessä. Mikko on onneksi teitä hyvin pitäny ajantasalla missä mennään. 

Viisi viikkoa takana. Fiilikset edelleen mainiot! Mahtavia tyyppejä, välittämistä, huonoa huumoria, siistejä paikkoja, tarinoita, musiikkia, tanssia! Koti-ikävää EI! Uusi viisitoista henkinen perheeni on pitänyt siitä huolen, että kotiin ei ehditä kaipaamaan. Asun Rainbow nimisessä talossa joka on tarkoitettu ainoastaan tytöille. Huoneeni jaan saksalaisen vapaaehtoistyöntekijän kanssa. Yksinäisyys ei siis vaivaa! :)

Maailman kuva/käsitys ei reissun aikana ole muuttunut. Kurjuutta on nähty, mutta olen kuitenkin aina tiedostanut sen olemassa olon, joten mitään uutta ei siltä saralta. Mitään uutta työelämään EI! Oppinut itsestä? KYLLÄ! Niin kliseetä kun se onkin todeta äänen, että kuinka sitä tulee pidettyä niin monia asioita tavallisina ja "vaan" arkeen kuuluvana on täällä sitä oppinut katsomaan hieman eri kantilta. Esimerkiksi ulkona yksin liikkuminen, mahdotonta! Aina jonkun kanssa, puhelin rintaliiveissä, kolikot hiertää toisessa tississä ja ajatus päässä kuinka käyttäytyä kuin paikallinen, ettei näytä helpolta kohteelta. Vaalea tukka ja ihonväri ei sitä juurikaan paljasta! Ja se kuinka sitä onkaan riippuvainen niin monesta asiasta tai kuinka se oma arki onkaan niin helppoa ja kivaa vaikka sitä ei siksi aina mielläkkään. 

Nii ja oli mulla asiaaki! Me lähdetään Cape Towniin sunnuntaina kahdeksaksi päiväksi. Varmaan kurja reissu tulossa! :) Lupaan aktivoitua blogin suhteen. Nytki tuli vähä sutaastua, ku pitää mennä! 



Piis&Lööv: Jenna

Oheessa kuvia mun uudesta arjesta! 

Leivoin suklaakaakkenin synttärikemuihin, niinku kunnon täti-ihmisen kuuluukin!
Vapaa-aika keskus

Meidän luokka

Ja kyllä täällä rennostikki otetaan! 



Ruokaa,Safkaa,Evästä,Mättöä,Syötävää.




Hihhih! saatoitte jo luulla, että tämä liittyisi jollain tapaa erilaisen kulttuurin ruokatottumuksiin ja kulinaristisiin kokemuksiini! HAH OLITTE VÄÄRÄSSÄ! ( toki oon mä täälä syönyt esim. Kudua ja strutsia. (perustetaan strutsifarmi anyone? oli pikkaasen hyvää lihaa nääs!) mutta joo enivei.
Tämä ei liity millään tapaa mihinkään muuhun kuin omiin mielitekoihini sieltä suomenkamaralta.

KUN SAAVUN TAKAISIN SUOMEEN AION SYÖDÄ AINAKIN SEURAAVIA TUOTTEITA:

  • -          Lempin fetarullan miedolla kastikkeella.
  • -          Lempin fetarullan tulisella kastikkeella.
  • -          Lohimedaljonkia  valkoviinikastikkeella ja mukana tietenkin salaatti ja umpelooset. (Äireen tekemää tietty!)
  • -          Samburgeria.
  • -          Halliska Grilliä.
  • -          Lempin fetarullaa.
  • -          RUISLEIPÄÄ!
  • -          Koskenlaskijaa.
  • -          Leikkeileitä.
  • -          Oltermannia.
  • -          Maksamakkaraa.
  • -          Maalahden limppua.
  • -          Pirjon pakarin perunalimppua.
  • -          Grillattua makkaraa.
  • -          Grillattua possua.
  • -          Grillattuja kasviksia.
  • -          Lempin fetarullaa.
  • -          Herkku juomaa.
  • -          kaikkea eines ruoka shaibaa.
  • -          Muusia ja lihapullia.
  • -          Makaroni lootaa
  • -          PINAATTILÄTTYJÄ JA JAUHELIHAKASTIKETTA!!
  • -          Pekonia.
  • -          Lempin tai Evinin kebabin ranuilla.
  • -          Pullaa.
  • -          Kiinalaista.
  • -          SINAPPIA.
  • -          Salaattia.
  • -          Ahventa.
  • -          Naudan sisäfilettä punaviinikastikkeella, uuniperunalla ja lämminlisäkkeellä.
  • -          Mumman lihakeittoa.
  • -          Äiteen lohikeittoa.
  • -          Uusia perunoja.
  • -          Mannapuuroa.
  • -          Mangorahkaa.
  • -          Kropsua.
  • -          Lihaa.
  • -          Lempin fetarullan.
  • -          Lenkkimakkaraa.
  • -          ja sit vielä lihaa ja ton lempin fetarullan.

Eli ikävä on ruokaa.. ja jos tämä nyt jostain ihmisestä kuulostaa jollain tapaa ruoasta valittamiselta niin lainataan nyt tähän loppuun vaikka isäukon tapaa asia ilmaista.

”Ja se mitä liharuokiin tulee, niin ei oo ohrakryynipuuron voittanutta!”


-Mikko.

torstai 17. huhtikuuta 2014

Meininki on meininki! pääsiääs meininki




Tämmöinen lyhyt katsaus viimeaikaisiin tapahtumiin.

Viime perjantaina käytiin jennan kanssa syömässä ostarilla viikonlopun alun kunniaksi ja, kun käveltiin takaisin kohti centteriä, josta kuljetukset lähtee takasin villageen niin pääsi herra pitkäkyntinen meikäläisen iholle ja onnistu nappaamaan puhelimen taskustani. Onneksi ei sentään lompakko lähtenyt joka oli toisessa taskussa, mut kyllähän se kuitenkin kovin ärsytti.  No tämän seurauksena alkoi sitten useamman päivän rumpa kun piti ostaa uusi liittymä vain huomatakseen, että mukana ollut varapuhelin ei suostu toimimaan. Lopulta piti ostaa kokonaan uusi puhelin ja sittenkin oli vielä vaikeuksia yhteyksien kanssa. Loppu hyvin kaikki hyvin eli tiistaiaamuna uusipuhelin päättikin ruveta ottamaan yhteyttä internettiin ja näin pääsi allekirjoittanut taas mukaan maailman tapahtumiin.  (hyi olen riippuvainen internetistä!)

viikonloppuna tehtiin kuitenkin muutakin kuin murehdittiin puhelinta!

Lauantaina mentiin katsastamaan apartheid museo ja olihan se ihan kiehtova paikka MUTTA, siltikin jätti vähän kylmäksi. odotin hivenen enemmän. 

Sunnuntaina lähdettiinkin Monte casinolle katsomaan Sounds of music musikaalia ja se oli kyllä huikean hyvä ja salin kokokin oli eriluokkaa kuin Seinäjoen kaupungin teatterissa tai edes Vaasan! Mukana oli siis myös kids havenin porukkaa, koska kyseessä oli joku hyväntekeväisyys varoja keräävä näytös.
Muiden lähtiessä takaisin kohti villagea busseilla, jäätiin muutamien voluntaarien kanssa vielä syömään casinolla sijaitsevaan ravintolaan. 

Tällä viikolla ollaaan töissä oltu pääsiäis teemassa ja sitä mukaan ollaankin sit meidän ”luokan” kanssa maalattu pääsiäsmunia ja askarreltu pääsiäispupuja sekä tehty kasvomaalauksia.
Tänään torstaina käytiin Bunny Parkissa kaikkien tarhan lasten kanssa. Sielä oli siis pupuja ja riikinkukkoja vapaana joka paikassa ja sit vuohia, sikoja, ankkoja yms "maatilan" eläimiä,. 

Täällä ei paljoo trulleja näy! Hyvää pääsiäistä vaan kaikille!
ps. seuraavan viikon sunnuntaina onkin sit lähtö Cape towniin! Supermeganice juttu!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Blyde river canyon & Gruger national park.

Nonniin vihdoin päästiin wifin toiminta alueelle niin voi taas kirjoittaa.

Eli terve taas!

Oltiin tosiaan kattelemas maisemia koko viimeviikko ja pakko kyllä myöntää, että ei oo ihan samanlaisilla mestoilla tullut aiemmin oltua. Blyde river canyonissa vietettiin noin 3päivää ja oli kyllä mahtavia näkymiä. Käytiin uimassa mahtavilla puroilla, jotka lopulta päättyivät vesiputoukseen. Ne jätti kyllä serenat ja puuhamaat pitkästi kakkos sijalle. 

Grugerin luonnonpuistossa nähtiin paljon kaikenmoosia eläinkunnan asukkaita ja Big fivestä, johon kuuluu : Leijona, sarvikuono, elefantti, buffalo ja leopardi jäi uupumaan vain leopardi. (nähtiin toki gepardeja, joten close enough.)

Kaikki meni hyvin, vaikka jennaa joku käärmes camppingin vessassa vähän säikyttelikin viimeisenä päivänä. Moskiittoja ei ollut juuri nimeksikään ja kun on tullut tuola kesäissä suomen lapissa tottunut melko massiivisiin määriin hyttyysiä ja mäkärääsiä nii ei paljon vähätkään häirinnyt.

Kid haven oli kirjoittanut meille paperin jonka mukaan vietätään täällä etellä-afrikassa kokonainen vuosi niin päästiin pienen valeen turvin vielä Grugerin puistoon noin 30euron hintaan, eli halvalla mennään.

Nyt sitä ollaankin takasin töissä ja kovin jo odotellaan tulevaa matkaa Cape towniin, joka on jo noin 3viikon päästä tiedossa! MAHTAVAA!

No jos, jotain täällä jennan kanssa kaivataan niin ruisleipä ja lohi tulee päällimmäisenä mieleen, toki myös kaikki muut kotimaan herkku ruuat pyörii mielessä. Kai tässä pitää joku lista laatia, että mitä ruokia joutaa olla ruokapöydässä valmiina kun täältä takaasin suhahdetaan.

Nyt on neljä viikkoa jo takana ja melkosta vauhtia on kyllä mennyt! vähiin käy ennenku loppuu.

Kovasti terveisiä kaikille ystäville ja sukulaasille ja vähä vähemmä sitte niille muille.

kovasti on kuvia, joten en jaksa kirjoottaa niistä mitään osa kanjonilta ja osa grugerista. kahtokaa ja ihmetelkää. Niijoo Lemminkääselle olis tietöitä täälläki päin! 

Nii ja oli alkuviikosta töis lapsilla synttäreitä neljä kipaletta. Yhdellä kakulla mentii ja kynttilöötä vaa lisättiin ja puhaltaja vaan vaihtu välis!

SON MORO!